Tässäpäs taas uusi osa teille. Tässä osassa on tapahtunut esimerkiksi sellainen, että kuvat ovat nyt saman kokoisia, kun sitä toivoiltiin. ;) Ja auttakaapas minua sitten valitsemaan perijä!

Kikka oli unohtanut juustoleivät uuniin ja sytyttänyt hellan tuleen. Hän etsiskeli puhelinta epätoivoisesti, sillä palokunta olisi soitettava - ja heti! Kikka ei kuitenkaan saanut mitään aikaiseksi, vaan hyppelehti ympäriinsä shokissa, joten urhoollinen Miro saapui ja hälytti palokunnan.

 

Pian rumaakin rumempi palomies Teppo saapui, sammutti palon, pääsi uutisiin ja lähti Hollywoodiin. Noora katseli palomiehen tekemisiä kiinnostuneena, eikä tuntunut pelkäävän, ainakaan nyt, kun Kikka oli lukittu vessaan. Miro passitti tytön suihkuun, vaikka tyttö olisi halunnut jutella palomiehen kanssa, mutta vaisto käski Miroa pitämään tuollaiset paviaanit kaukana tytöstään.

 

Kikka aloitti taas harrastuksensa kaivaa kuoppia ja naapurin koira piti Kikalle seuraa. "Kutsutko tuota kaivamiseksi?! Tunnetta! Tunne multa kasvoillasi ja lapio käsissäsi!" koira raakkui.
Treeninsä jälkeen Kikka oli tyytyväinen ja tunsi, että oli tuonut perheelleen rutkasti rahaa.

 

"Minusta tulee postiljooni isona, ihan niinkuin sinusta", Niklas ilmoitti postinkantajalle.
"Jaa, no. Mikäli vain haluat joustamattomat, aikaiset työpäivät ja huonon palkan, niin mikäs siinä."
Niklakselle ei oltu onneksi kuitenkaan aivan suunniteltu postinkantajan uraa - onneksi.

 

Pian koitti iloinen päivä, jona kaikki Heinilehdon lapset olivat saaneet kympin todistuksen. Taustalla Miro moittii nyrkit ojossa bussikuskia, joka ajelee vastuuttomasti missä sattuu, eikä ajattele lasten turvallisuutta! Huh, onpas Mirosta kasvanut vastuullinen isukki.

 

Emman synttärit koittivat ja tapahtumaa olivat todistamassa Miro, sekä joku Kikan ruma työkaveri, joita rouva kuskaa joka päivä kotiin. Onneksi Miro on liian tyhmä epäilläkseen mitään.

 

Emmasta kasvoi kaunis nuori nainen, eikä hymyä saanut pyyhittyä pois neidin kasvoilta, vaikka pyjama ei vastannutkaan hänen sinisiä toiveitaan. Emma halusi itselleen vallattomat kiharat, joita ei Kikka ollut antanut laittaa - ennenkuin nyt. Noppa arpoi hänen tavoitteekseen nautinnon.

 

Emma sai taskuunsa pari sataa simoleonia ja lähti vaateostoksille. Rumat miesten kauluspaidat tuntuivat haisevan hyvin kummalliselle, joten ne saivat jäädä hyllyyn. Emmalla taisi tulla hieman kiire ostoksille, kun hän unohti pyjamankin päälleen, vaikka se onkin tyylikkäämpi kuin neidin aikaisemmat vaatteet, jotka Kyllikki-täti oli lähettänyt Islannista Emman syntymäpäivän kunniaksi.

 

Nyt kun Emma oli jo vanhempi, hän jopa tajusi aikuisten ruokapöytäkeskusteluja ja jutteli heidän kanssaan innoissaan siitä, kuinka Leutolaakson tiet olivat aivan liian mutkaisia.

 

Emma oli myös sittemmin huomannut toisen sukupuolen olemassaolon ja saikin kaikkien päät pyörälle helposti, vaikka ei oikeasti ollutkaan kiinnostunut kenestäkään, ainakaan noin rumasta...  Vaikka emmehän me koskaan voi tietää... Kikka saa varmuuden vuoksi antaa Emmalle oppitunnin hänen mielestään "oikeanlaisista" simpojista kiinnostumisesta.

 

Mutta Emma ei ollut menettänyt kaikkia aivosolujaan kasvaessaan, vaan hankki myös työpaikan vanhainkodista, vaikka lääketiede ei sinänsä häntä kiinnostanutkaan. Saipahan osallistua perheen elatukseen.

 

Heinilehdon talossa jokainen laite tuntui menevän koko ajan rikki ja toisinaan vessassa roiskuttelivat vettä lattialle lavuaari, pönttö sekä suihku. Kikka korjasi näitä laitteita apinanraivolla, olihan hän talon kätevin remonttireiska.

 

Emma sai syntymäpäivälahjaksi koskettimet, joita hän sitten soitteli päivät pitkät.

 

Vanhemmat opettivat Niklakselle vuorollaan sitä, minkä parhaiten osaavat, kun poika niin innokkaasti keräili tarvittavia taitoja stipendejä varten. Kikka toivoi pojastaan urheilijaa ja Miro todennäköisesti lakimiestä. Niklasta kiinnosti kuitenkin enemmän kirjallisuus.

 

Kaksosten syntymäpäivä koitti ja he valmistautuivat kasvamaan teini-ikäisiksi. Tällä kertaa tapahtumaa seurasi koko perhe ja Kikka hyppi seinille, kuten naisen tyyliin kuului.

 

Noora värjäsi hiuksensa, koska ei halunnut olla mustahiuksinen mustahiuksisen perheensä kanssa ja hankki samalla ihanan pitkät prinsessahiukset. Niklas pysyi kutakuinkin ennallaan. Noora sai romantiikkatavoitteen ja Niklas suosion.

Teinit suuntasivatkin heti yliopistoon, kunhan olivat lunastaneet tarpeeksi stipendejä pärjätäkseen omassa asunnossa kampuksella.

 

He rakennuttivat itselleen ikkunattoman talon ja posettivat sitten sen edustalla.
Niklas olisi halunnut opiskelemaan Akatemia Simulumiin (saattaa olla väärin kirjoitettu :-D), mutta tytöt vakuuttivat, että surman suuhun siellä joutuisi, kun ufot tulisivat ja tappaisivat ja niinpä he päätyivät Stenvall-instituuttiin.

 

Maakuhuone nro. 1'ssä ei ole muuta kuin kaksi sänkyä. Ne ovat Niklakselle ja hänen mielikuvitusystävälleen Topiakselle.

 

Toisessa makuuhuoneessa on vaatekaappi ja 2 sänkyä (toinen kuvasta pykälän oikealla). Ne ovat tietysti tytöille.

 

Vessassa ei ollut paljoa mitään: pönttö, amme ja suihku hätäistä käyntiä varten.

 

Keittiö/olohuone on melko pieni, mutta sinne mahtuu ja viimeisen kuvan sohvan oikealla puolella olevan oven vieressä on kirjoituspöytä, jonka päällä ei ole mitään (tietokoneeseen säästetään). Anteeksi huonot kuvat, oli vaikea mahduttaa kaikki noihin kuviin ja en sitten ottanut ihan miljoonaa kuvaa, saatte nähdä huoneita kuitenkin, kun menemme tarinassa eteenpäin. ;)

 

Ja tässä ovat perijäehdokkaamme. Siis 1. kuvassa Emma 5/9/5/3/4, 2. kuvassa Noora 5/6/5/3/6 ja 3. kuvassa Niklas 5/9/5/3/4. Olkaahan nyt kilttejä ja auttakaa minua valitsemaan. ;)

 

Emma alkoi opiskella matematiikkaa ja pelästyi, kun ensimmäisellä vuodella vaadittiin yksi kuntopiste ja niinpä hän suuntasi kuntosalille.
Niklas päätti opiskella kirjallisuutta, josta piti, Noora ei tahtonut vielä päättää, hänen suurin haaveensa kun on pelehtiä 20 simin kanssa.

 

Noora poti kovaa koti-ikävää jo ensimmäisenä päivänä ja se näkyi hänen tekemisissään - raukka käräytti kroissantit samalla kun Niklas soitteli kotiin ikävissään. (Niklaksen toiveissa oli soita ja juttele Miron kanssa, kutsu Miro kylään, soita ja juttele Kikan kanssa ja kutsu Kikka kylään. :-D)

 

Muiden ollessa luennoilla, Noora purki surunsa päiväkirjaansa, jota oli kirjoittanut 10-vuotiaasta asti.

Ja tähän päättyy tämä osa. Ja kommentoikaahan sitten! (Perijää saa ehdottaa, olisin siitä enemmän kuin kiitollinen)